Uusi-Seelanti on tunnettu monista erikoisista eläinlajeistaan. Lintuja, jotka eivät osaa lentää. Nisäkkäitä, joilla on linnun nokka, mutta elävät kuin kalat. Joen varsien jyrkänteillä villejä vuohia, joita kuka tahansa saa metsästää milloin tahansa. Tarhattuja laamoja. Teiden varsilla muutaman millin paksuisiksi levähtäneitä opossumeita kuin Suomessa supikoiria... Seuraavassa opettavainen tarina, jonka innoittaja on sveitsiläinen työtoverini Matias (nimi saattaa olla muutettu).On jouluyö. Matias on viettänyt rentouttavan aattoillan, ehkä maistellut hieman paikallista glögiä. Matias saapuu kotiin aattoyön vietosta, ja keittiössä odottaa ilmielävä opossumi. Matias suivaantuu kutsumattomasta vieraasta. Asialle on tehtävä jotakin. Toiminnan miehenä Matias tarttuu paistinpannuun ja alkaa huiskia ympäriinsä. Keittiö saa joulunpunaisen värityksen. Uutta väriä keittiön seinille ei tuo ainoastaan opossumi: Kiivastuneessa mielentilassa Matias tulee nimittäin käyttäneeksi niin kovasti voimaa, että paistinpannun kahva katkeaa, ja terävä reuna leikkaa syvän haavan Matiaksen kämmeneen. Ennen lääkäriin menoa ja seitsemää tikkiä voi kuitenkin nukkua kunnon yöunet. Luonnollisesti.
Tarinan opetus? Uudessa-Seelannissa ei osata tehdä kunnon paistinpannuja, ja Sveitsissä ei osata tappaa opossumeja. Jos joku paikallisista olisi ollut tilanteessa sveitsiläisen paistinpannun kanssa, olisi ihmisuhreilta vältytty.
. . . . . , . .Matiaksen jouluvieras
. . . . . , . .Merinovillatehdas
. . . . . , . .Villivuohesta Jaken jouluateriaksi
. . . . . , . .Laamoja (tai jotain muita hassuja eläimiä)
. . . . . , . .Uudessa-Seelannissa ei ole myrkkyhämähäkkejä
2 kommenttia:
kai opossuumi päätyi onnellisesti sitten paistinpannun paremmalle puolelle?
Onpahan hauska lukea näitä siun seikkailuja. Terveisiä sille toiselle tutun näköiselle tyypille tuossa joulukuvassa ja kiitoksia kortista! Koit pärjäil!
Lähetä kommentti